TREENISAFKAA

Reipasta uutta viikkoa!

Ajattelin laitella vähän kuulumisia treeneistä ja ruokavaliosta.


Treenit salilla on kulkenut hyvin, vaikka pitkän tauon jälkeen lihakset on olleet tosi kipeinä! Joinain päivinä ei ole pystynyt hiuksia pesemään, kun kädet tärisee, eikä ole pystynyt pitämään niitä pään yläpuolella :) Toisena päivänä on kävelty melko hassusti, kun pakarat tai pohkeet on olleet niin hellinä. Portaiden kiipeäminen tuottaa tuskaa noina päivinä. Siitä tietää, että treeni on mennyt perille! 

No pain, no gain! Vai mitä se Rocky aina toisteli :)

Hyvällä sapuskalla ei ainoastaan haeta tukea treeniin, vaan sillä huolehditaan myös palautumisesta. Niinpä treenipäivinä syön hiilihydraattipitoista sapuskaa kahdella aterialla, lepopäivinä vain yhdellä.

Lepopäivän yksinkertainen lounas; kanaa ja salaattia

Treenipäivän lounas; kanaa, perunamuussia, avokadosalaattia, raejuustoa

Proteiininlähteenä käytän kanaa, kalkkunaa tai vähärasvaista paistijauhelihaa, kala-allergikkona kalasapuskat jää meikäläiseltä väliin. Myös maitorahka, raejuusto tai munanvalkuaiset toimii hyvin. Hiilihydraattia otan pastasta, perunasta tai harvemmin riisistä. Joinain päivinä gluteeniton siemenleipä käy oikein hyvin sekin. Hyvää rasvaa saan pähkinöistä tai vaikkapa avokadosta. Myös öljyä käytän hyvän rasvan lähteenä. Kuituja saan marjoista, satunnaisesta leipäpalasta ja sitä löytyy myös psylliumin muodossa pussista. Repertuaaria kuidun lähteeksi pitäisi laajentaa vaikka esim. chia-siemeniin. Vilja-allergiani takia en käytä kotimaisia viljatuotteita ja kaurapuurosta, jota saa tietty myös minulle sopivana versiona, en pidä. 

Lepopäivän salaatteja

Huomasin, että postauksen ruokakuvat ovat melko samantyyppisiä :) Olen kuitenkin valmistanut ihan täysin ruokavalioon sopivia annoksia "perus-ruoastakin", enkä todellakaan syö pelkkää salaattia ja raejuustoa kanan kanssa. Siihen en nimittäin pystyisi, vaan ruoan tulee olla vaihtelevaa. Mielikuvituksella saa samoista perusaineista hyvää sapuskaa! Olen tehnyt mm. intialaista kastiketta ja riisiä, erilaisia pastaruokia, keittoja, täytettyjä broiskunfileitä etc. Sapuskaa täydennetään aina vihanneksilla ja/tai kasviksilla riittävästi.

Treenipäivän päivällinen; yrttimaustettua broileria, perunamuussia, läjä porkkanaraastetta

Treenipäivän päivällinen, riisiä, limekanaa, salaattia ja munanvalkuaisia

Treenipäivän päivällinen; pippurista kalkkunaa, pastaa itsetehdyllä pestokastikkeella, fetasalaattia

En ole muutenkaan vuoden alusta lähtien syönyt herkkuja tai karkkia lainkaan, joten sokeria en kaipaa ollenkaan. Joskus nälkäisenä heikkona hetkenä tekisi mieli tarttua siipan kaapissa olevaan sipsipussiin tai tyttären makurahkoihin, mutta koska en myöskään ole suuri sipsien ystävä, sekin on jäänyt syömättä :) Itsellenihän minä tässä tätä kesäkuntoa teen ja hankin parempaa oloa.

Pääsiäinen on nurkan takana kolmen viikon päässä, sitten ajattelin vähän nautiskella hyvää ruokaa ystävien kanssa ja tietty jotain ihanaa suklaata, kuten Kinder-munia:) Silloin ei tuijotella mitä syödään, vaan pidetään kivaa ansaitusti.

Aamupalan marjasmoothie

Aamupala; munakas valkuaisista ja yhdestä keltuaisesta, hunajamelonia, cashew-pähkinöitä

Painossa ei juurikaan ole kahdessa viikossa tapahtunut, senteissä sitä vastoin kyllä. Vaakahan ei juuri kerro totuutta, mutta mittanauha ei valehtele! Esimerkiksi vyötäröstä on kadonnut 4 cm ja lantiosta 1 cm. Ihannetilanne olisikin jos rinta levenisi ja vyötärö ja lantio kapenisi :) Silloin tietäisi, että selkään ja rintaan on saatu muotoja lisää! Sellainen V-mallinen kroppa, kuten uimareilla yleensä on :) Haaveena olisi saada vähän olkapäihin lisää pyöreyttä, selkään lisää lihaksia ja peppua tiukemmaksi, jolloin sekin vähän nousee ylemmäs. Vyötäröltä voisin karistaa vielä paljonkin, eli rasvaa pois ja lihasta tilalle! Meillä on kotona sellainen kehoanalyysi-vaaka. Niiden tuloksia ei ihan kiveen kirjoitetusti tuijotella, mutta antaahan ne osviittaa kehon muutoksista, sillä vekotin laskee rasvaprosetin, lihaksen ja nesteen osuuden kehosta sekä näyttää painoindeksin kilojen lisäksi. Siihen siis pitää syöttää itsestään muutamia perustietoja ja sitten se laskee vaa'alla seistessä noita tietoja.

Välipala;  protskujuoma. Patukat on usein täynnä vilja-allergiaani sopimattomia aineksia

Välipala; hedelmäsalaatti

Kolmatta viikkoa tässä nyt siis mennään ja olo on keventynyt kummasti. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tästä on hyvä jatkaa!


Onko ruudun ääressä muita kesäkunnon perässä olevia?

Blondi

LISÄÄ LIIKUNTAA JA TERVEELLISTÄ RUOKAA

Blogistani on kokonaan puuttunut iso osa elämääni - harrastukset. Kerroin aiempia fiilareita sen asian suhteen tässä postauksessa, jossa pohdin omaa, melko omistautuvaa suhdettani harrastamiseen. Syksyn kiireiset opintoaikataulut ja työt kuormittivat niin henkistä kuin fyysistä jaksamistani ja liikunta jäi syksyn osalta todella minimiin. Se oli todella typerästi tehty, sillä vaikka sinne liikuntaharrastuksen pariin joutuisi raahautumaan väkisin kuolemanväsyneenä, siitä aina piristyy ja elimistö saa uutta boostia! Alkuvuosi ei ollut sen parempi liikunnan suhteen, mutta nyt asia on korjaantunut! 


Liikunta auttaa jaksamaan paremmin arjen paineita ja itse ainakin tarvitsen jatkuvasti liikuntaa osaksi elämää.

Olen vuoden alusta saakka panostanut taas parempaan ruokaan, vaikka ei meidän ruokalistalle kuulu muutenkaan mitkään ylettömät määrät rasvaisia tai sokeripitoisia mättöjä. Haluan myös syöttää kasvavassa iässä olevalle tyttärelleni hyvälaatuista ravintoa ja opettaa hänellekin oikeaoppiset tavat syödä. Olen aina yrittänyt jättää herkutkin vain viikonlopulle, vaikka joskus se arkipäivän suklaapatukka onkin maistunut ihan törkeän hyvältä! Viimeiset puoli vuotta oli kuitenkin kropassa tuntunut (ja näkynyt), ettei ole syönyt riittävän terveellisesti, riittävän hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Minulle ei tule ainoastaan huono olo henkisesti kroppani laiminlyönnistä, vaan koen sen myös fyysisesti huonolla tavalla; väsyttää, pinna palaa nopeammin, turvottaa, housut kiristää ja on tyytymätön olo.  Unenlaatukin heikkenee.

kuva täältä

Vaikka miksikään karkin tai suklaan suurkuluttajaksi en enää tänä päivänä tunnustaudu, laitoin silti kaikki herkut pannaan toistaiseksi. Olen nyt toista viikkoa personal trainerin minulle laatimalla ruokavaliolla, jolla jaksan paremmin ja jossa on otettu huomioon laajat allergiani ja ruokarajoitukseni sekä tietty treenin määrä. Tarkoitus olisi ainakin 10 viikkoa jatkaa tällä, minulle kuitenkin ihan normaalia ruokaa sisältävällä ruokavaliolla. Ainoastaan tarkkailen enemmän rasvan määrää ja laatua, proteiinin ja hiilareiden määrää vs. treenin määrä ja unohdan nuo viikonloppuherkutkin hetkeksi. Eli tosiaan mitään ydinfysiikkaa! Varsinaista painonpudotuksen tarvetta minulla ei ole, kiitos geenien, vaikka rasvaa sitä löytyy aina pois tiristettäväksi. Meidän suvun naiset olivat eturivissä kun geenejä pantiin jakoon ja niinpä minullekin on siunaantunut sieltä hyvä perimä. Sukuni naiset ovat pitkäraajaisia, hentoluustoisia ja hoikkia. Painoni on ollut 20-vuotiaasta lähtien likipitäen sama, plusmiinusnolla 2-4 kg. Tällä projektilla on tarkoitus vähentää rasvan määrää ja kiinteytyä enemmän. Tuo plus neljä kiloa tuntuu kuitenkin kropassani jo erittäin ikävältä olotilalta ja on minulle ihan maksimipaino selvästi. Tärkeintä tässä on oma olotila, ei se mitä vaaka näyttää.


Lopetettuani tanssimisen, olen treenannut kuntosalilla reilu pari vuotta, mutta kuten todettua, aktiivisista treenikerroista on kulunut luvattoman pitkä aika. Tunsin siitä ensin huonoa omaatuntoa, mutta sitten tajusin ettei ole syytä. Olen keskittänyt energiani opintoihini ja se on kannattanut. Olen kerännyt nyt toisenlaista pääomaa, kuin fyysistä kuntoa ja nyt kun opinnot ovat ihan kohta ohitse, voin taas jatkaa harrastuspuolella siitä mihin jäin.

Ai että sitä endorfiiniryöppyä onkin ollut ikävä! Piti muistaa aloittaa iisisti, eikä alkaa heti nostelemaan puntteja samoilla painoilla kuin ennen. Siksipä aloitinkin treenit taas aerobis-painotteisella, eli kahvakuulan heiluttelulla ja Kinesis-treenillä.

Kuva täältä

Onpa ihana tunne, kun on taas päässyt salitreenaamisen pariin! 

Ruokavalion viilauksella ja liikunnan lisäämisellä on varmasti positiivinen vaikutus jaksamiseen ja aineenvaihduntaan. Pari kiloa pudonnee myös painosta, joka sekään ei haittaa, sillä onhan biksukelit nurkan takana!! :)


Milläs tolalla teidän liikuntaharrastukset ovat?


Blondi

  

UUSI ELÄMÄ UUDESTA VUODESTA?

Moni on varmaan alkanut elämään taas uutta elämää uudenvuoden jälkeen. Liikuntakeskukset ja kuntosalit täyttyvät joka vuosi tammikuussa kinkkukilojen sulattelijoista ja lenkkipolut uusien juoksukenkien ulkoiluttajista. Myös ruokailutavat kevenee monilla uudenvuoden jälkeen ja kaupan salaattiosasto vetää enemmän porukkaa, kuin sipsi- ja karkkihyllyt. Vanhan sanonnan mukaisesti sillä ei ole väliä mitä syö joulun ja uuden vuoden välissä, vaan mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Tästä postauksesta tulee nyt vähän tällainen tsemppaus-postaus! :)

Kuva täältä

Itse uskon säännöllisiin elämäntapoihin, niin urheilun kuin ruoankin suhteen. Siksi en koe minään kriisinä välillä kermaisten pastojen tai silloin tällöin suklaakakkujen popsimista. En usko missään asiassa ehdottomuuteen, vaikka joskus pienet tsemppaukset, jonkun viikon tiukennukset ruokavaliossa tekee hyvää. Tällä hetkellä on tosin se fiilis, että nyt olisi oikein hyvä aika pitää vaikka kuukauden ajan tiukempaa linjaa ja karsia ylimääräinen pois ruokavaliosta. Minähän en tuota viljaa voi syödä, joten jo sen kautta iso osa höttö-hiilareista jää pois. Itse olen myös mennyt vähän keveämmällä linjalla uudesta vuodesta lähtien, vaikka on tähänkin pariin viikkoon mahtunut herkkuhetki. 


Olo oli ollut oikeastaan koko pimenevän syksyn ajan huono, sillä vapaa-aikaa tuntui olevan syksyllä todella vähän töiden ja opiskeluiden takia ja liikunta jäi enenevissä määrin koko ajan vähemmälle. Tosi huono asia tinkiä omasta hyvinvoinnistaan, mutta näin pääsi käymään. Tuntuu, että ei ole ollut hyvä olla omassa nahassa ja lempifarkut kiristää. Vaakaa en niinkään tuijottele, oma fiilis ja vaatteet kertoo ihan riittävästi. 

Kuva täältä

Kuten jo olenkin maininnut, pidempään vaivannut pikkuvaiva oikeassa jalassa äityi pahemmaksi ja nyt jalassa on hermotulehdus. Tuota lupaa liikunnalle on nyt maltillisesti odoteltava ja annettava aikaa parantumiselle. Onneksi en kerennyt uusimaan salikorttia, vaikka saisihan senkin lääkärintodistuksella jäähylle. Näitä vaivoja parannetaan myös leikkauksella, jossa hermolle annetaan lisää tilaa ja voitte uskoa, että tuollainen operaatio ei missään nimessä kuulosta hyvältä vaihtoehdosta!
 
Toimettomaksi ei tässä silti tarvitse jäädä, sillä osa joka tarvitsee lepoa, on oikean jalan nilkasta alaspäin. Muu kroppa toimii normaalisti, joten jalka ei ole mikään tekosyy jättää koko kroppa lepoon. Kuitenkin salille meneminen ontuen ei ajatuksena tunnu kivalta, joten treenaan kotona toistaiseksi. Meiltä löytyy kotoa kuitenkin hyvät käsipainosetit, leuanvetotanko, jumppakumppari sun muuta oheishärpäkettä. Ja vaikka ei löytyisikään, omaa kroppaa voi helposti käyttää vastuksena. 

Kuva täältä

Vaikka pelkästään jo ajatus treenaamisesta väsyttäisi, se kannattaa silti tehdä. Olotila sen jälkeen palkitsee aivan varmasti! Itseäni harmittaa jalan takia väliin jäävät kävelylenkit, sillä tykkään painella reippaasti menemään 6-10 kilsan lenkkejä. Nämä tulevat takaisin ohjelmistoon heti, kun jalka vaan on kunnossa.

Kuva täältä

Tässä kerkeäisi oikein mainiosti rutistamaan sellaisen neljän-viiden viikon tiukemman setin ruoan kanssa. Sitten voisi hyvällä omalla tunnolla herkutella reissussa! :)

Onko teillä ruudun toisella puolella menossa mahdollinen ruokavalion kevennys tai urheilun lisäämis-proggis?

Itse en harrasta uudenvuoden lupauksia, mutta sen verran lupaan, että pidän itsestäni parempaa huolta, kuin miten syksy meni.

Blondi

FROM ME TO ME - ALEOSTOS / SYNTTÄRILAHJA

Ostan hyvin harvoin itselleni mitään hyvin arvokasta. Kotiin liittyvät hankinnat katsomme tulevan jokaisen käyttöön ja henkilökohtaiset ostokset ovat sitten eri asia. Minulla oli synttärit Tapaninpäivänä ja päätin ostaa itselleni kerrankin hieman arvokkaamman lahjan ja yhdistää siihen samalla pitkäaikaisen haaveen. Olen siis kauan haaveillut hyvästä kamerasta ja sovimme siipan kanssa odottavani joulun jälkeisiä alennusmyyntejä. 

Haastattelin muutamaa kaveriani saadakseni mielipiteitä kameran ja eri objektiivien hankinnasta. Toinen myy elektroniikkaa työkseen, toinen taas hyvin vakuuttava amatöörikuvaaja. Oman mieltymykseni ja kavereiden mielipiteiden mukaisesti päädyin Canon EOS 600D -malliseen kameraan. 

Oi, olen niin onnellinen! Kamera on niin hieno, nyt vaan enää tarttis osata käyttää sitä! :) Mistään tonnin vehkeestä en edes uskaltanut unelmoida, mutta tämä täyttää toiveeni ihan täydellisesti. 

Ylimääräisiä objektiiveja en vielä hankkinut, sillä kavereiden viisaasta vinkistä lainaan niitä ensin heiltä koekäyttöön. Kätevää! :) Myös kameralaukkua jään mutustelemaan hetkeksi.

Minäpä lähden nyt nauttimaan toisesta syntymäpäivälahjastani - jalkahoidosta! Niin ihanaa! Sieltä kun lähtee pois, niin tuntuu jalat super-kevyiltä. Tulee tämäkin hoito tarpeeseen. Kyllä siippa osasi taas lahjan valita <3


Mitä mahtavinta lauantain jatkoa!
Blondi

HURAHDUS JA HARRASTUS

Kuulun niihin ihmisiin, jotka ovat aina rakastaneet liikuntaa ja jolla on aina ollut joku harrastus jo pienestä pitäen. Nyt ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, jossa en tiedä mitä haluaisin harrastaa. Tilanne häiritsee sen verran, että ajattelin koota ajatuksiani aiheesta tänne blogiin. Tarina on pitkähkö, joten bare with me!

Kuva täältä

Melkoisen litanian harrastuksia tähän voi luetella 5-vuotiaasta tähän päivään. Olen myös hyvin kilpailuhenkinen, joten olen pääsääntöisesti harrastanut yksilölajeja ja lajeja, joissa kilpailut kuuluvat asiaan. Listata tähän voisi mm. telinevoimistelun, klassisen pianonsoiton, tanssin, laskettelun, uinnin, golfin ja jiu-jutsun. Tanssi veti kuitenkin lopullisen voiton parikymppisenä: 

Kun usean vuoden ajan olin käyttänyt jokaisen liikenevän tunnin vapaa-ajastani tanssimiseen, suoritin ryhmäliikuntaohjaajan koulutuksen töiden ohella joskus vuonna 2006. Pidin toimistotyöstä välivuoden, jonka aikana opetin tanssia helsinkiläisessä tanssiyrityksessä viikkotunneilla, vedin yrityksissä työhyvinvointiin liittyviä tanssitunteja sekä pidin mm. polttariseurueille tanssitunteja. 

Kuvat täältä ja täältä

Tanssi oli koko elämä ja siihen kuului myös esiintymiset ja kilpailut ympäri Suomen ja vähän sen ulkopuolellakin. Viimeiset vuonna 2010. Sen lisäksi korkkarit vedettiin jalkaan erilaisissa näytöksissä, juhlissa ja festareilla ja joskus istuin pöydän toisella puolella tuomaroimassa. Viimeiset tanssivuoteni tanssin kokoonpanossa, johon kuului ihan Suomen huippuluokkaa edustavia lattari- ja katutanssien guruja. Miten mahtavia aikoja onkaan elämään mahtunut tanssin saralla! Tätä kaikkea jatkui yli 10 vuotta. Sitten yhtäkkiä tuli totaalinen stoppi. Kertalaakista. Viimeisen kerran olen ollut lavalla 2011 marraskuussa. Siis pari vuotta sitten tarkalleen. En tiedä mitä tapahtui. Aika aikaansa kutakin? Jokin palo tuohon kaikkeen joka tapauksessa sammui…

Kuva täältä

Siirryin tanssin lopettamisen jälkeen nopeasti salitreenauksen pariin. Käytin kolmea eri personal traineria, teetin kuntotestaukset, saliohjelmat ja ravinto-ohjelmat. Treenasin parhaimmillaan 5 kertaa viikossa salilla vaihdellen perus punttitreenin, kahvakuulan ja intervallitreenauksen välillä. Tein pari lenkkiä päälle. Hurahdin täysin. Hmm… jokin kaava havaittavissa?

Opintojen myötä vapaa-aika on kaventunut minimiin ja mistä sitä ensimmäiseksi karsii, kun kouluhommat painaa päälle töiden jälkeen ja kotonakin pitäisi jotain keretä tekemään ja aikaa perheen kanssa viettämään - no harrastuksista tietenkin, vaikka omasta hyvinvoinnista ei juurikaan kannattaisi tinkiä! 

Opiskeluissa alkaa vuodenvaihteessa viimeinen puolivuotinen. Kiire ei tule hellittämään, päinvastoin. Silti omaan jaksamiseen olisi hyvä sisällyttää taas urheileminen, jota kieltämättä on kova ikävä. Nyt sitten onkin käsillä tuo mitä jo alussa mainitsin - en tiedä mitä haluaisin harrastaa. Tanssiminen tuntuisi omimmalta, mutta siihen ei enää löydy kipinää. Joogaaminen ja mielen rauhoittaminen tuntuisi myös oikein hyvältä vaihtoehdolta, sitäkin joskus kokeilleena:) Toisaalta salitreenaus tuo niin jumalaisen hyvän olotilan, että ei sitäkään haluaisi lopettaa ja kieltämättä siellä muokkautuva kroppa on pelkkää bonusta.

Ehkä mietiskelen rauhassa ja mutustelen mikä alkaa kiinnostaa ja polttaa mielensyövereissä. Jotain superhyvää liikuntaa kroppa alkaa pian vaatimaan ja ennen kaikkea pääkoppa myös. En osaa olla harrastamatta ja se endorfiinipiikki mikä liikunnasta tulee, on koukuttavaa. Itsestä on pidettävä huolta ja kroppa on pidettävä liikkeessä. Ei sitten vanhana kolota paikkoja ihan niin paljoa? :)

Onko siellä muita johonkin lajiin hurahtaneita? Vinkkejä uusista lajeista kaivataan!

Blondi

LUMI JA PAKKANEN, MISSÄ OLETTE?

Ulkona tulee vettä vaakasuoraan, tuuli riepottelee sateenvarjoa, johon kaksin käsin tarraudut kiinni pitäen. Kaduille muodostuu suuria lätäköitä. Pimeys on kasista neljään duunarin paras kaveri; se on mukana heti aamusta kun heräät ja kun lähdet töistä, se odottaa sinua ovella ja saattaa sinut kotiin. Säätiedotukset ovat surullista katseltavaa etelän ihmiselle, joka toivoo pakkasta ja lunta, valkeaa maata, valoa tähän harmauteen.

Tuota luvattua auringonpaistetta en laita pahakseni, mutta vielä jos se kimmeltäisi lumihangella... :) 

Jouluna pitää olla lunta. Yritän rauhoitella itseäni, että tässä on vielä kuukausi aikaa, se kerkeää vielä tulla! Ripustin eilen etupihan kirsikkapuuhun ulkovalot. Ne rikkovat keittiön ikkunasta näkyvää pimeyttä ja synkkyyttä edes hiukan lämpimällä valkoisella valollaan. Ikkunoihin valot päätin laittaa tulevana viikonloppuna, sillä jotain lievitystä tähän sään muodostamaan ankeuteen on saatava. Kaamosmasennukseen en myönnä olevani taipuvainen, vaikka muutoin tässä narisenkin :) Väsymyskin on ihan itseaiheutettua - mitäs en mene aiemmin petiin iltaisin! Muutoin tämä vuodenaika on minulle mieluinen. Joulunodotus on jo konkreettista lahjalistojen kanssa, aaton kattauksia suunnitellessa, kuusenkoristeita ostellessa, joulun menuita ajatellessa, kortteja askarrellessa. Ihanaa aikaa kertakaikkiaan!

Haikeana katselen talvikuvia arkistoistani, sillä sanotte mitä sanotte, marraskuussa kuuluisi jo olla lunta! Talvi ei ole talvi ilman lunta ja jos nyt olisi lunta, tätä aikaa kutsuttaisiin talveksi. Mutta koska maa on vielä musta, marraskuu onkin yhtäkkiä syksyä? Johan tässä menee vuodenajatkin sekaisin.

Maisemakuvat ovat Lapista parin vuoden takaa, rakastan laskettelua! Ja jos minä rakastan lunta, sitä kyllä rakastaa nämä kaksi karvakorvaa toppatakeissaan! :) Tämä kuva on otettu viime vuoden joulupäivän aamulta kotipihalta. Säätiedotus puolestaan Forecan sivuilta.

Toivotaanko siellä jo lunta saapuvaksi?

Täällä tuskin maltetaan odottaa,

Blondi

ESTUDIO ESPAÑOL

Tänään alkoi Espanjan-tunnit! 

Nyt on kieli taas solmussa ja ajatuksissa pyörii prepositiot, verbit, datiivit ja muut.

Läksyjäkin tuli luonnollisesti :) Olen opiskellut espanjaa näin aikuisiällä aiemminkin, viimeksi pari vuotta sitten. Eli melko pitkän tauon jälkeen lähdin taas uudestaan kieltä opiskelemaan. Tunneilla käyn yhdessä erään kaverini kanssa ja meille sattui kyllä ihan mahtava opettaja! Parasta on se, että hän on argentiinalainen. On ihan erilaista opiskella natiivin kanssa. Hieman olin alkuun jäässä, ei tahtonut heti muistua mieleen helpoimmatkaan sanat tai kielioppisäännöt ja toivoin, ettei opettaja kysy heti kärkeen mitään! :) Nopeasti sitä sitten taas pääsi käyntiin. Menimme tarkoituksella yhtä kurssia alemmalle tasolle, kuin missä olimme jo kaverini kanssa opiskelleet, sillä kirja on nyt eri ja parin vuoden tauon jälkeen kertaus ei tee yhtään huonoa.

Lopuksi vielä pari kuvaa tämän päivän duuniasusta. Jakkua ei tarvitse onneksi useinkaan niskaan vetää, vaan tummat farkut ja siisti paita käy hyvin. Koko setti H&M:ltä.

Viime yö meni ihan pipariksi. Heräsin puoli neljältä, eikä uni enää tullut. Tänään siis aikaisin nukkumaan...