ENSIAPUTAITOINEN

Nyt on kuulkaa meikäläinen ensiaputaitoinen! :)

Kaksi päivää Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa piti sisällään aimo annoksen teoriaa ja karhunosan käytäntöä. On maattu lattialla leikkien tajutonta, on oltu peurakolarissa, on saatu sairauskohtausta ja muuta mukavaa! Olen sitonut haavoja, lastoittanut, puhaltanut ja painaltanut Anne-nukkea, läiminyt vauvanukelta vieras esineen irti kurkusta, tunnistanut erilaisia sairaskohtauksia ja pelastanut ihmiselämiä. Ainakin melkein :) 

Työpaikkani koulutti kaksi henkeä ensiaputaitoisiksi ja menihän siinä kaksi päivää kuin siivillä! Tämän koulutuksen jälkeen minun pitäisi periaatteessa osata toimia onnettomuuspaikoilla järkevästi ja tunnistaa ensimmäisen avuntarvitsijan. Osaan elvyttää, käyttää defibrillaattoria, hoitaa shokkipotilasta ja antaa ensiapua erilaisissa tilanteissa. Ainakin teoriassa. Toivon, etten koskaan joudu turvautumaan juuri hankittuihin taitoihini käytännössä, mutta on tämä arvokas taito olla olemassa!

Viikonloppua on odotettu! Aion nauttia vapaasta ja viimeistellä vihoviimeistä koulutehtävää. Ensi viikon maanantaina on käytännön harjoitus koululla ja ideoin sitä etukäteen. Siihen liittyy ainakin valkoista spray-maalia ja monta metriä tyllikangasta! ;) 


Tavoitteena on myös saada pihakalusteet terassille esiin. Enkä panisi pahakseni jos jotain narsissi-istutuksen tynkää saisin pihapöydälle aikaiseksi myös.


Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Blondi

KUVA-ARVOITUS

No niin ystävät... Perjantain kunniaksi pientä arvoitusta.

Mihin tai kehen tämä kuva liittyy? Kuka tietää??

                                                                                    Only a true fan knows!

Mahtavaa perjantaita ystävät! <3

Blondi :)

TAKATALVEA JA DINNERIÄ

Heräsin puoli yhdeksältä. Olin ihan varma, että olin nukkunut johonkin yhteentoista. Olo oli levollinen ja virkeä, kaksi karvaista ystävää heilutteli iloisesti häntäänsä ja toivotti hyvät huomenet märillä kuonoillaan. Ihan parasta <3

Avasin makuuhuoneen verhot ja yllätys oli melkoinen. Odotin jonkunlaista takatalvea, sitä oltiin jo povattu pitkin viikkoa. En sentään odottanut viittä senttiä lunta ja täysin talvista keliä.

Heitin koirille remmit kaulaan ja lähdin ulos. Lumi narskui kenkien alla, ulkona oli raikasta ja kaunista. Koirat olivat riemuissaan. Lauantai-aamu olisi voinut alkaa pöllömminkin.

Lumi oli märkää ja raskasta, mutta koirat painelivat hangessa 12- ja 10-vuotiaan innolla! :) Niiden turkkeihin kerääntyi nyrkin kokoisia lumipalloja jalkoihin ja vatsan alle. Niiden repiminen tekee kipeää, enkä jaksanut viedä koiria suihkuun sulamaan. Jätin ne tuulikaappiin sulattelemaan, nappasin kameran ja räpsin ulkona pari otosta. Niin kaunista ja niin raikasta. Minäkin sain posket punaisiksi.

En ihan odottanut enää näkeväni tällaisia maisemia ulkona. Jotenkin sitä kevättä jo eli melko vahvasti. Hetken kuluttua kotiin tullessani minua odotti kaksi villiä ja vähän kyllästynyttä koiraa eteisessä. Tässä turkkiaan lumesta sulattelee jo kasvoiltaan ja korvistaan vähän harmaantunut herramme :)

Huomasin muuten tästä kuvasta, että emme ole ikinä korjanneet ovenkarmissa näkyviä hampaiden teroitusjälkiä, jotka juurikin tämä kuvassa oleva epeli pentuaikanaan oveen järsi. Noo, ehkä tämäkin fiksataan kesän rempassa?



Tänään on illanistujaiset pitkästä aikaa. Neljän Tähden Illalliset, joita jo toista kertaa ystävien kesken järjestämme, päättyy viimeiseen dinneriin tänään. Kiva istua iltaa hyvien ystävien kanssa, syödä hyvin ja vähän juoda viiniä, ehkä nauraakin hieman :) Aiempia Neljän Tähden illallisia löytyy esim. tästä, tästä ja tästä linkistä.


Valkoista viikonloppua kaikille!

Ja hei, olettehan muistaneet osallistua arvontaan?! Sen teet helposti tästä! :)

Blondi

 

 

 
 
 
 
 
 
 

PILKAHDUS KELTAISTA

Vautsi, miten aurinkoinen päivä oli tänään! Oli ihana käydä lounasta hakemassa ja kävellä korttelin ympäri auringon paistaessa täydeltä taivaalta.

Pala aurinkoa on nyt myös olkkarin pöydällä, sillä nyt se narsissi kukkii.

Vielä kun tuo risukasa alkaisi availemaan silmuja, niin avot! Olis ihana nähdä vihreitä hiirenkorvia kotonakin!

Pari helmililjaa kun ostaisi, ehkä liloja krookuksia, niin kodin valtaisi keväiset kukat. Etupihalla on melko säälittävä krookussaldo; vain yksi pieni vihreä tupsu sieltä pistää esiin, eikä helmililjoista tietoakaan. Hmph. 
 
Ajatuksena oli viikonloppuna suunnata kohti Plantagenia. Etuovelle olisi saatava uusi ruukku ja keväisiä kukkia. Krookukset tai narsissit ei pahemmin kylmää säikähdä, joten niitä olisi kiva laittaa. Taidan kuitenkin malttaa mieleni ja katsoa, tuleeko luvattu 20 senttiä lunta tänne Etelä-Suomeen. Buu. Ajattelin jo, että tästä se kevät jo alkaa! Mutta eikös vanha sanonta ole, että uusi lumi on vanhan surma. Tai jotain.

Odotan innolla sitä päivää, kun viime vuoden loppukesästä etuovelle istuttamamme kirsikkapuu alkaa kukkimaan! Siinä sitä on sitten vaaleanpunaista kerrakseen. Sitä odotellessa voin iloita näistä olemassa olevista väripilkuista, jos ja kun se talvi sieltä vielä tulee.

Mitä mahtavinta iltaa teille! :)
B


OSALLISTUITKO JO ARVONTAAN? KLIKKAA TÄSTÄ ITSESI NEW YORK-TAULUN ARVONTAAN MUKAAN!

VIIKONLOPPUNA

Hear, hear!!

Tänä viikonloppuna suunnitelmissa on italialaista ruokaa ja kahden matkalaukullisen verran pyykinpesua. Ja tietty olis kiva, jos tämän jetlagin saisi nukuttua pois, niin olisi enemmän virtaa taas ensi viikosta.

Tänään ajattelin tehdä pestopastaa, (jonka herkullisen reseptin jaoin blogitaipaleeni alussa tässä postauksessa) huomenna lasagnea ja sunnuntaina pizzaa.

Tytölle lupasin pyöräyttää suklaa-banaanipirtelöt. Lurautan niihin reissusta tuotua Hershey´s suklaasiirappia, nams! 


Mahtia viikonloppua,
Blondi

VALENTINE'S

Ystäviä ei koskaan voi muistaa liikaa. Tai rakkaimpia ihmisiä ylipäätään. Töissä oli kiva toivotella hyvää ystävänpäivää aamusta. Kyynisimmät totesivat, että päivä on kaupallinen keksintö. Ehkä. On silti mukava ilahduttaa ystäviä lämpimillä viesteillä tai puheluilla.

Hyvää Ystävänpäivän iltaa kaikille <3

 

Blondi

 

UUSI VALKOINEN YSTÄVÄNI

Niin siinä sitten kävi... kolme vuotta palvellut Acerin läppäri tuli tiensä päähän ja lopetti yksipuolisesti yhteistyömme, josta kerkesin jo tässä postauksessa tuntojani vuodattamaan! IT-velho työkaverini sai pelastettua koneen uumenista tärkeän koulutehtäväni, josta en tyhmänä ollut ottanut varmuuskopiota. Kone ei korjausyrityksistä huolimatta enää ollut yhteistyökykyinen, joten pesin käteni siitä lopullisesti.

Mikähän siinä muuten on, että kaikki rahareiät löytävät toisensa yhtä aikaa? Se on niin, että jos kotoa hajoaa vaikka tiskikone, niin joviaalina kaverina myös pyykkikone lopettaa toimintansa. Yleensä samaan konkurssiin voi vielä laittaa telkkarin, dikiboksin sun muut härpäkkeet. :)

Läppäri on minulle tällä hetkellä elintärkeä, sillä tarvitsen sitä opinnoissani. Olin käytännössä pari viikkoa ollut ilman konetta ja pikkuista stressiä alkoi pukkaamaan, sillä koulutyöt eivät etene ilman konetta. Eihän siinä muu auttanut, kuin marssia kauppaan ja ostaa uusi kone.

 
Uskokaa tai älkää, valkoinen väri oli puhdas sattuma! :) (uskokoon ken tahtoo...) Vähän tuo ennen itselleni tuntematon tietokonemerkki arvelutti, mutta tutkimuksieni mukaan ja käyttäen asiantuntijaa avukseni, totesin, että tässä koneessa oli kuitenkin oikein hyvä prosessori, tarpeeksi käyttömuistia ja sopiva hinta kaikkeen edellä mainittuun nähden.

Windows 8 käyttöjärjestelmänä tosin vaatii pientä totuttelua. Tällä vekottimella sitä nyt olisi tarkoitus aloittaa yhteistyö ja toivoa, että se kestäisi pitkään! En tosiaan ole mikään elektroniikka-hifistelijä, mutta herran jestas, kyllä uusi tietokone on aina uusi tietokone! Se avautuu kuin salama, netti ei nikottele, ohjelmat avautuvat heti eikä 15. päivä ja kuvia voi selata ilman typeriä latausaikoja. Oi, näitä onnen päiviä! :) 

Toivon meille pitkäaikaista ystävyyttä ja antoisia hetkiä yhdessä <3


Blondi

ORAVAN TARINA

Eräänä päivänä, talven ollessa kauneimmillaan, koivujen ollessa valkoisessa kuurassa...

...tuli orava vastaan kaverinsa kanssa.

Villinä juoksivat jäätyneen männyn runkoa ympäri ja ympäri, uudelleen ja uudelleen. Se näytti niin riemuisalta!

Narskuva lumi kenkieni alla paljasti minut yrittäessäni hiipiä lähemmäksi. Siitä seurasi jähmettyminen ja pakoon pinkaisu. Hetken kuluttua yksi rohkea vekkuli palasi kuitenkin takaisin ja jäi puun oksalle katselemaan.

Kurre istui rungon ja oksan välissä ja alkoi yhtäkkiä hikottelemaan. Tai siltä se ainakin kuulosti! :) Sen jälkeen se asettui tiukasti oksalle ja kävi päiväunille. Kiersin puuta, yritin päästä lähemmäksi, eikä kurre häiriintynyt yrityksistäni laisinkaan. Sen pää kääntyili seuraten mihin menen. 

Hetken kuluttua, kuin kyllästyneenä seuraani ja kameran ääniin, kurre otti paremman asennon puun rungon ja oksen väliin ja kävi selvästi nukkumaan. Kurren valitsema paikka oli turvallisesti metrien korkeudessa ja oksien suojassa. Päätin antaa talviasuun pukeutuneelle kaverille unirauhan.

Palattuani kurren puun alle n. 20 minuutin kuluttua, se oli edelleen samassa paikassa täysin liikkumatta. Se ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota, vaikka nyt jo kiipesin puun alla olevan suuren kiven päälle ja yritin sitä kautta kuvata paremmin. Nyt se ei enää edes seurannut missä liikuin. 

Laskeuduin kiveltä alas, katsoin kurrea ja yritin tehdä jotain naksutusääniä. En tiedä miten kurreääniä tehdään, kuulostin todennäköisesti sairaalta pesukarhulta. Yritin jopa heiluttaa paksurunkoista puuta, koska kurre oli täysin välinpitämätön. Mietin jo hetken olikohan se kuollut siihen paikkaan! Tokaisin sitten kovaan ääneen, että "Kuolitko siihen?!" Sitten, ihan kuin se olisi ymmärtänyt, korvat heilahti kerran, kaksi. Naurahdin ääneen ja kurre heilautti vielä kerran tupsullista korvaansa. Poistuin paikalta vähin äänin.


Lähdin myöhemmin käymään kaupassa, oli pakko kävellä puiston reunaan tähyilemään sitä männynoksaa, jonne kurre oli jäänyt nukkumaan. Se oli poissa. Lähtenyt kohti uusia seikkailuita :) 



Tälläinen luontotarina tänään :)
Blondi

VAALEANPUNAISTA

Joka vuosi se tulee. Mieltymys vaaleanpunaiseen.

Joskus se ulottuu sohvatyynyihin, kynttilöihin... Tällä hetkellä se riittää tulppaanien muodossa.

Koti saa muuten vielä olla valko-harmaa, en kaipaa vielä värejä lisää. Vastahan tuo talvikin alkoi. Sitten keväällä, lumien sulaessa, lintujen aloittaessa laulun, minäkin herään ja siirryn pastelleihin. Turkoosi, mintunvihreää, ehkä jopa keltaista pääsiäiseksi, jos ihan villiksi heittäydyn :)


Illalla tulossa mahtava DIY-vinkki - tämän voi toteuttaa vain talvella, joten pysykää kuulolla! :)

Mukavaa maanantaita! :) 

Blondi
 

VIIKONLOPPUNA

Mahtavaa perjantaita!

Viikko hurahti taas nopeasti ohitse ja viikonloppu kolkuttelee tuntien päässä. Tänään oli selkeästi tämän talven kylmin aamu! Mittari näytti -19. Oli kuitenkin ihana lähteä ovesta ulos, sillä ulkolyhdyissä paloi vielä eilisillan kynttilät, lunta satoi ja heti jäin ihastelemaan jäätyneitä puiden oksia pihalle :)

Tänä viikonloppuna ohjelmassa on vihdoin taas Neljän Tähden Illalliset. Kaveriporukkamme on ollut vaikea löytää yhteistä aikaa sitten lokakuun. On ollut ulkomaanmatkaa, pikkujouluaikaa sun muuta sotkemassa alkuperäisiä suunnitelmia. Meidän jenkki-iltammehan oli syyskuussa ja mexicolaista fiestaa vietimme lokakuussa. Linkeistä pääset lukemaan edellisien illanviettojemme tapahtumia ja reseptejä. Huomenna on vuorossa sarjan 3. osa

Odotan innolla mitä hyvää tarjotaan ja millä ohjelmanumerolla meitä viihdytetään :)



Olin ajatellut lähteä pienelle valokuvausretkelle viikonlopun aikana, mutta eilen ortopedin kontrollikäynnillä tuomio laittoi suunnitelmat jäihin - kävelykielto jatkuu edelleen, vain pakolliset työmatkat tai kaupassakäynnit saa suorittaa, muuten jalan pitää olla täysin levossa. Oli hilkulla, ettei toista kortisonipiikkiä laitettu. Jalka olisi mennyt siitä taas niin huonoon kuntoon, että toisaalta olin helpottunut, toisaalta mietin olisiko jalka sittenkin sen tarvinnut, sillä lääkäri jätti sen pistämättä tekemäni arvion mukaan siitä, kuinka paljon ongelmaa on jäljellä alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Toivon ainoastaan, että osasin tuon arvion tehdä oikein. Tulehduskipulääkkeitä on popsittava vielä seuraavat 2 viikkoa myös, sitten toivon, että moinen hermotulehdus olisi jo jotakuinkin poissa! Tässä on kaiken kaikkiaan neljä viikkoa aikaa parantua ennen NYCin reissua, että sormet on kyynerpäitä myöten ristissä!

Koska tuo kävelykielto poisti yhden ohjelmanumeron viikonlopulta, jää aikaa enemmän tenttiin lukemiseen. Buu. Kertokaas, miksi hitossa pakollisten kirjojen lukeminen on ainaista pakkopullaa? Minä, joka rakastan kirjoja ja lukemista yli kaiken, en pysty keskittymään tähän tenttikirjaan yhtään ja huomaan joka kerta, että ajatukset ohjautuvat aivan johonkin muualle. Silmät vilistää tekstiä, mutta mitään ei kyllä mene päähän... No, kyllä kai se siitä vielä suttaantuu!




Hyvää ja rentouttavaa pakkasviikonloppua kaikille! :)
Blondi

KONEKRIISI!

Meidän läppäri sanoi eilen sopimuksen irti! Eiiiii!!! En kestä!

 
Olin eilen illalla tekemässä postausta ja siirsin kamerasta kuvia koneelle, availin kuvatiedostoja ja muokkailin niitä kuvankäsittelyohjelmassa. Laite oli hidas ja tökki, kaikki kesti niin hiton kauan. Kone on aina välillä nikotellut, hidastellut ja tökkinyt, mutta kuitenkin pelittänyt ihan ok, että hommat on saanut tehtyä.


Kone tekee joskus aina jotain päivityksiä automaattisesti taustalla ja siksi hidastuu välillä. Eilen se alkoi kuitenkin tekemään jotain super-suurta päivitystä, eikä lähtenyt enää normaalisti käyntiin sen jälkeen. Tähän tuhraantui kaksi tuntia ja mies yritti parhaan kykynsä mukaan saada konetta toimimaan sillä välin kun meikäläinen veti jumalattomia kierroksia ja valmiina sinkoamaan koko rakkineen lumihankeen. Siinä olis ollut naapureilla ihmettelemistä!

Onneksi vuodenvaihteen kynnyksellä kopioin kaikki vuoden 2013 valokuvat ulkoiselle kovalevylle. Ne ovat turvassa. Sen sijaan koulua varten tekemäni 3D -mallinnokseni, jota olen piirtänyt kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, on ainoana versionaan kyseisen läppärin uumemissa. Siitä ei ole kopiota missään. Jos se häviää... no, sanotaanko näin, että sitten sillä läppärillä rikotaan jo jonkun heittokilpailun ennätyksiä.

Uusi läppäri on ollut ostoslistalla jo jonkin aikaa. Sopivaa rahallista hetkeä sen hankintaan ei ole kuitenkaan ollut hetkeen. Ensin oli joulu, kuukauden kuluttua NYCin reissu ja mahtuipa tähän väliin myös järkkärin hankinta. Ihan kaikkeen ei pysty repeämään. Vuoden kestänyt osittainen opintovapaani myös tekee lovea ansiotasoon ja tämä tilanne kestää edelleen kesäkuuhun saakka. 

Mies yrittänee tänään palauttaa koneen eilisaamuun. Sillä pyyhkiytyisi pois koko eilisillan draamankaari. Tämä edellyttää, että kone toimisi edes sen verran, että kyseinen toiminnon pystyisi suorittamaan. Toivottavasti koneessa on joku tilapäinen häiriö ja se korjaantuu palauttamisella. Muutoin näytän yläkuvan tyypiltä tänään illalla...



Kaikesta huolimatta tänään on perjantai! Viikko meni tosi nopeasti ja nautin suuresti, kun viikonloppu on ohjelmavapaa. Huomenna on kampaaja, frisyyri kaipaakin jo jotain piristystä. Lauantain kunniaksi ajattelin keveämmästä ruokailustani huolimatta leipaista gluteenittoman suklaaherkun. Ei kai sitä koko kakkua tarvitse kerralla vetäistä....? ;)

Ihanaa pakkas-perjantaita! 
Blondi



kuva 1 kuva 2